På svenska

Hemmer, Jarl

Faktaa

Syntyi 1893 Vaasassa

Kuoli 1944 Porvoossa

Muutti 1918 Kauniaisiin, missä asui vuoden.

Opinnot ja ammatti: Ylioppilas 1912. Fil.kand. 1917. Erityisesti venäläisen kaunokirjallisuuden kääntäjä, käänsi mm. Tshehovia. Suomenruotsalaisen kirjailijayhdistyksen sihteeri 1920-24. Vapaa kirjailija.

Hjalmar Procopé, Runar Schildt, Jarl Hemmer ja Henry Rein Holger Schildtin luona 1922. Kuva SLS:n arkistosta.
Hjalmar Procopé, Runar Schildt, Jarl Hemmer ja Henry Rein Holger Schildtin luona 1922. Kuva SLS:n arkistosta.

Kirjailijan ääni

Pappi vankilassa... sepä näyttää kauniilta! Tässä istun nyt, ikuinen ylioppilas, karhu ja syntinen pappi, joksi ylioppilastoverini minua nimittivät. Minä näytän kuuluvan sellaisiin, jotka auttamattomasti ja aina joutuvat häpeään. Olen saanut aikaan perin vähän hyvää, mutta sitä enemmän mieletöntä. Mitä minusta tulee? Jäytävä katumus kiduttaa minua. Se, joka on lähtenyt etstimään surkeampaa olentoa kuin Johan Samuel Strang, ei vielä ole palannut kotiin.

Jarl Hemmer
teoksesta "Mies ja hänen omatuntonsa, 1931

Estoton romantikko

Jarl Hemmer debytoi kirjailijana vuonna 1914. Hän oli estoton romantikko ja lyriikasta tuli hänen omin kirjallisuudenlajinsa, joskin hän kirjoitti myös novelleja ja romaaneita. Hemmerin runouden tunneskaala vaihtelee valoisasta kepeydestä epätoivoiseen suruun. Hänelle maailma jakaantuu taivaaseen ja kadotukseen, ja tästä ajatusrakennelmasta hän ei päässyt eroon koko kirjailijanuransa aikana. Hemmerin varhaisissa rakkausrunoissa väikkyvät ainoastaan hempeät, valoisat sävyt ja aurinkoinen tunnetila. Suuren läpimurtonsa Hemmer teki kuitenkin vasta vuonna 1919 runokokoelmalla Över dunklet, jossa jo näkyy aikaisempaan verrattuna suurempi kypsyneisyys. Henkilönä Hemmer oli boheemi ja vaikea runoilijansielu.

Muutamia onnellisia vuosia

Jarl Hemmer varttui Vaasassa turvallisen välimatkan päässä skeptisestä ja "vaarallisesta" pääkaupungin ilmapiiristä. Vaasassa hän saattoi vapaasti kehittyä romantikoksi. Hänen nuoruusvuosiaan varjosti kuitenkin pelko sairauden puhkeamisesta. 1910-luvulla Jarl Hemmer eli muutamia onnellisia vuosia. Hän tutustui Saga Södermaniin, jonka kanssa avioitui. Hän sai myös kandidaatin tutkintonsa valmiiksi. Vuonna 1918 nuoripari muutti Kauniaisiin, vuotta myöhemmin Helsinkiin ja sittemmin Porvooseen.

Itsemurha

Jarl Hemmer oli paitsi tunneihminen myös komea mies, jonka perään tytöt helposti käänsivät katseensa. Maailmansota synkensi kuitenkin Hemmerin mielen. Sota, hänen maanisdepressiiviset piirteensä ja alkoholin väärinkäyttö saattoivat johtaa siihen, että Jarl Hemmer riisti itseltään hengen kirjoituspöytänsä ääressä Porvoossa.

Teksti: Alexandra Berg
Käännös: Eero Julkunen
Kuvat: Svenska litteratursällskapet
http://www.eckero.aland.fi/kultur/skriv/jh.htm

Lähteet:
Finland svenska litteraturhistoria II, uppslagsdelen, Helsingfors 2000
Warburton, Thomas: Åttio år finlandssvensk litteratur, Helsingfors 1984
Wrede, Johan: "Den traditionella poesin" i Finlands svenska litteraturhistoria II, Helsingfors 2000
http://www.vaasa.fi/Default.aspx?id=432673 17.7.2006

Suomenkieliset käännökset:

1921 Onni Kalpa, suom. Lauri Kokkonen (alkup. Onni Kokko)
1926 Viljan valtakunta, suom. Huugo Jalkanen (alkup. Rågens rike)
1931 Mies ja hänen omatuntonsa, suom. Eino Palola (alkup. En man och hans samvete)
1934 Huomenlahja, suom. Aukusti Simelius (alkup. Morgongåvan)



Kirjaudu sisään