På svenska

Mörne, Håkan

Faktaa

Syntyi 5.12.1900 Helsingissä

Kuoli 24.12.1961 Maarianhaminassa

Asui Kauniaisissa vuodesta 1911 siihen saakka kunnes lähti merille.

Opinnot ja ammatti: Ylioppilas 1921. Kemian opintoja Helsingin yliopistossa ja Braunschweigissa, Saksassa 1922-24. Allas Krönika -julkaisun toimittaja1926-27. Merimies. Vuodesta 1945 hedelmänviljelijä Ahvenanmaalla.

Kirjailijan ääni

Eräänä sunnuntaina ohitimme Azorit. Koko meri oli pyhäasussa. Oli maailman kaunein sunnuntai. Aallot vaelsivat kuin kirkkaansiniset lasiharjut ja viskelivät ilmoille lentokaloja, joita tuuli kantoi kuin välkkyviä hopealehtiä. Näköpiirin rajalla siintävät saaret muistuttivat sinipunaisia laivoja. Istuimme puolialastomina luukulla kuivuvien vaatteiden lepattaessa nuoralla yläpuolellamme. Keskilaivalla salongin ovi oli auki ja harmonin sävelten virta kohisi ulos auringonpaisteeseen. Kilmarnockilainen vahtikumppani viritti laulunpätkän, jonka hänen maansa suurin runoilija kerran oli sepittänyt:

Olut oiva ystäväin,
Sa rahat veit ja ma tyhjäksi jäin.

Väsymättömän koneen vaimeasti mumistessa laiva kynti valtamerta. Se lipui eteenpäin yksinäisenä ja jätti jälkeensä vaahtovanan, jonka tuuli pian lakaisi umpeen.

Håkan Mörne
teoksesta "Meren leipä", 1955

Merimies ja yhteiskunnan kuvaaja

Håkan Mörne on yhteiskunnan kuvaaja. Hän lähti nuorena merille ja kirjailijana hän on lähinnä matkakuvaaja ja ulkomaanraportoija. Osa hänen kirjoituksistaan kuuluu esseistiikan piiriin, kun taas osa on lähellä sosiaalireportaasia. Hän ei ollut kiinnostunut turistikohteista, vaan kuvasi mielellään tavallista elämää vierailemansa maan syrjäseuduilla.

Hänen arkinen ja toteava kielenkäyttönsä vangitsee osuvasti paikan luonteenomaiset piirteet. Håkan Mörnen kokemukset matkoiltaan saivat myös kaunokirjallisen asun. Aina se ei onnistunut, mutta hän on kirjoittanut meriromaanin Destinerad till Jemen, jota voidaan pitää lajinsa parhaana maassamme.

Merien kulkurista tulee hedelmänviljelijä

Håkan Mörne syntyi vuonna 1900 Helsingissä. Silloin kun hänen isänsä, kirjailija Arvid Mörne oli Espoossa sijaitsevan Finnsin kansakorkeakoulun johtaja, koko perhe asui siellä. Vuonna 1911 Mörnen perhe muutti Kauniaisiin Villa Granmoraan, jonka Arvid oli rakennuttanut.

Kauniaista ei kuitenkaan tullut Håkan Mörnen elämän tukikohtaa. Hän oli kulkuri, joka viihtyi parhaiten laivan kannella ja siellä hän sai voimakkaimman inspiraationsa. Vanhoilla päivillään Håkan Mörne muutti Ahvenanmaalle, jossa hän ryhtyi hedelmänviljelijäksi.

Teksti: Alexandra Berg
Käännös: Eero Julkunen
Kuvat: Svenska litteratursällskapet

Suomeksi käännetyt teokset:

1929 Seikkailujen teillä. Suom. Lauri Hirvensalo. (alkup. De äventyrliga vägarna)
1931 Valkoisen ruusun ja lohikäärmeen mailla. Suom. Yrjö Kivimies. (alkup. Elefantens rike och drakens)
1933 Kun mistraali puhaltaa. Suom. Yrjö Kivimies. (alkup. Medan mistralen blåsar)
1936 Meidän miehemme Abessiniassa. Elämyksiä Abessiniassa, Somalimaissa, Sudanissa, Egyptissä ja Palestiinassa. Suom. Werner Anttila. (alkup. Afrikansk oro. Upplevelser i Abessinien, Somaliländerna, Sudan, Egypten och Palestina.)
1939 Ruijan rannoilta Petsamon perukoille. Suom. V. Hämeen-Anttila. (alkup. Väderbitet sagoland)
1941 Kunnian latu : kuvia talvisodastamme 1939-1941. Suom. Sakari Jotuni. (alkup. Ärans vinter)
1945 Alfredo seikkailutoverini. Suom. Aune Suomalainen. (alkup. Alfred vagabonden)
1946 Lumottu maailma. Suom. Lauri Hirvensalo. (alkup. Den förtrollade ön)
1949 Kullattu kurjuus : matka Keski-Amerikassa. Suom. Lauri hirvensalo. (alkup. Den förgyllda fattigdomen. En resa i Centralamerika.)
1952 Aurinkoista Andalusiaa. Suom. Kai Kaila (alkup. Spanskt paradis. En resa i Andalusien.)
1955 Meren leipä. Suom. Kai Kaila. (alkup. Havets bröd)



Kirjaudu sisään