På svenska

Runeberg, Nino

Faktaa

Syntyi Roomassa 27.5. 1874

Kuoli 15.2.1934

Asui Kauniaisissa vuosisadan vaiheesta käytännöllisesti katsoen kuolemaansa saakka. Kuvanveistäjä Walter Runebergin poika ja kansallisrunoilijamme pojanpoika.

Lapsuus- ja nuoruusvuodet Roomassa, opintoja Pariisissa. Fil.tri 1907. Oppikoulunopettaja Helsingissä 1903-08. Vapaa kirjailija ja kääntäjä.

Suomenruotsalainen Alceste

"Osa elämäämme on meidän itsemme vallassa, osa taas ei". Näillä sanoin alkaa kreikkalaisen filosofin Epiktetoksen kuuluisa Elämäntaidon käsikirja, jonka Nino Runeberg ansiokkaasti käänsi vuonna 1919 - ja tuota Epikteoksen ajatusta voi luonnollisesti soveltaa myös häneen itseensä. Omaan syntymäänsä Runeberg ei voinut vaikuttaa, yhtä vähän kuin kuolemaansakaan.

Samaa ehkä voisi sanoa hänen elämästään ja sen keskeisistä elementeistä; erityisesti hän tunsi vastustamatonta vetoa teosofiaan, kristilliseen ja orientaaliseen mystiikkaan sekä - Thomas Warburtonin sanoin - "äärimmäisen romanttiseen tähtitieteeseen".

Nino Runeberg oli kummajainen modernissa maailmassa, jota hän ei koskaan tuntenut henkiseksi kodikseen. Hän julkaisi ensimmäiset runokokoelmansa varsin kuvaavalla pseudonyymillä Alceste, minkä nimen Moliére oli antanut näytelmänsä misantroopille. Ikävä kyllä hänen kompromisseja kaihtava rehellisyyden- ja totuudentahtonsa johti hänet sielunmaisemaan, johon vain harva jaksoi häntä seurata.

Bajgurinmäeltä Meksikon valtaistuimelle

Eräässä pakinassaan Ralf Parland on piirtänyt hellyttävän muotokuvan tästä kummajaisesta: on kevät ja Nino on Baijgurinmäellä Kauniaisissa tekemässä kynällä hevosen lantaläjään uomaa sulavedelle. Kuten huomaa, kynää voi käyttää moneen tarkoitukseen; Runebergin tapauksessa niin proosaan, lyriikkaan kuin draamaankin.

Esikoisteoksessa Dikter (1899) on monia kohottuneen isänmaallisia runoja aiheeltaan sekalaisten runojen ja historiallisten pastissien ohella. Ensimmäinen runokokoelma sai melko laimean vastaanoton, kuten toinenkin Nya dikter (1902), jossa on tiettyjä topeliaanisia jälkikaikuja.

Ei myöskään orientaalisesti värittynyt ja ristisaattosymboliikkaa sisältävä kokoelma Dikter III (1908) ollut mikään läpimurto; aika oli tuolloin aivan liian rationaalisesti suuntautunutta innostuakseen siitä. Myöskään jälkimaailma ei ole löytänyt Nino Runebergin lyriikkaa eikä proosaa, ei tragediaa Maximiliano, kejsare av Mexico (1918), eikä Amerikan vapaussodan aikaan sijoittuvaa kirjeromaania Conrad-Emile (1922) - eikä mitään muutakaan teosta.

Loistavia käännöksiä

Revanssin Nino Runeberg koki kuitenkin ansioillaan loistavana kääntäjänä. Ensimmäinen painos alkuperältään sanskritinkielisestä pyhästä tekstistä Bhagavad-Gita, Herrens sång, julkaistiin 1910. Tässä käännöstyössä syntyi kontaktipinta tekstin ja tulkitsijan välille - yhteys ja ymmärrys, joka puuttui mystikkokirjailijan ja pikkuporvarillisen Kauniaisten välillä. Myös toisella tavoin kaukaiset kirjat kuten Lewis Carrollin Alice i underlandet ja Wilhelm Busciin Max och Mortiz saivat Runebergistä herkän ja ymmärtävän tulkitsijan.

Jo aikaisemmin mainittu stoalainen elämäntaidon suurmestari Epiktetos kirjoitti viisaita lohdutuksen sanoja maailmaan sopeutumattomalle sielulle: "Joka on löytänyt oman sisäisen elämänsä, ei välitä ulkoisen maailman tapahtumista".

Teksti: Nalle Valtiala
Käännös: Eero Julkunen
Kuva: Nino Runebergin teoksesta "Efterlämnade dikter"

Källor:
Uppslagsverket Finland 1-3, Helsingfors 1982-83
Warburton, Thomas: Åttio år finlandssvensk litteratur, Helsingfors 1984

Kirjallinen tuotanto:

Dikter, 1899
Nya dikter, 1902
Dikter III, 1908
Alkemi, planetmystik och symboler I-IV, 1910-11
Maximiliano, kejsare av Mexico, 1913
Maltesarne: ett världshistoriskt mysterium, 1918
Valda dikter, 1920
Conrad-Emile, 1922
Legender, 1928
För Bröder, 1931
Efterlämnade dikter, 1935

Käännökset mm:
Bhagavad-Gita, Herrens sång, 1910
Wilhelm Busch, Max och Moritz: en historia i sju pojkstreck, 1913
Epiktetos, Handbok i livets konst, 1919
Lewis Carroll, Alice i underlandet, 1921
Maurice Paléologue, Kejsar Alexander II:s tragiska kärlekssaga, 1924
Heinrich Hoffmann, Kung Nötknäppare och den sjuke lille Pelle, 1924



Kirjaudu sisään