Parland, Henry

Henry Parland ei ehtinyt julkaista kaikkia kirjoituksiaan lyhyen elämänsä aikana. Hän ehti nähdä painettuna ainoastaan yhden runokokoelmansa sekä useita tutkielmia ja runoja, joita julkaistiin eri lehdissä. Hän jätti jälkeensä paljon runoja, melkein valmiin romaanin ja esseeproosaa. Hänen veljensä Oscar Parland julkaisi ne Henryn kuoleman jälkeen. Parlandin veljesten venäläis-balttilainen tausta ja laaja kielitaito ovat rikastuttaneet suomenruotsalaista kirjallisuutta uusilla näkökulmilla.

Henry Parlandin runoista välittyy hänen skeptisyytensä ja ironiansa. Hänen lyriikkansa on terävää ja sen muoto on vapaa. Vähitellen hän siirtyi kirjoittamaan proosatekstejä. Ne olivat aluksi lyhyitä, staccato-muotoisia säkeitä, mikä ehkä johtuu siitä, että hän oppi kunnolla ruotsin kielen vasta nelitoistavuotiaana.

Henry Parland on erinomainen modernisti, vaikkakaan hän ei ole saanut tunnustusta. Moottoripyörät ja mineraalivesi olivat hänen teksteissään modernin elämän symboleita - elämän, joka tarjoaa jännitystä, mutta luo myös turvattomuutta. Hän ei koskaan tuntenut olevansa oikein kotonaan suomenruotsalaisessa kulttuurielämässä, joka hänen mukaansa oli liian sisäänlämpiävää.

Henry Parland oli vanhin neljästä veljeksestä, joista kolmesta tuli kirjailija. Hän syntyi Viipurissa ja neljänä ensimmäisenä elinvuotenaan hän asui perheensä kanssa eri paikkakunnilla Venäjällä. Sodan jälkeen perhe muutti Suomeen. Ensin he asettautuivat asumaan Espoon Kiloon ja Henry kävi koulua suomalaisessa normaalilyseossa Helsingissä.

Vuonna 1920 perhe muutti Kauniaisiin. Yksi syy muuttoon oli se, että ikätoverit kiusasivat Henryä hänen venäläisen taustansa takia. Kauniaisissa ilmapiiri oli kansainvälisempi ja siellä asui monenlaisia ihmisiä. Parlandien perheessä puhuttiin saksaa. Myös venäjää ja suomea Henry Parland osasi muuttaessaan Kauniaisiin, mutta ruotsia hän oppi vasta Kauniaisten ruotsinkielisessä yhteiskoulussa. Aluksi hän saikin koulussa opetusta suomen kielellä. Ruotsista tuli kuitenkin hänen runojensa kieli.

Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Henry Parland opiskeli oikeustiedettä. Eräässä proosakirjoituksessaan hän sanoo opiskelevansa oikeustiedettä saadakseen sellaisen leiman otsaansa, että muut ihmiset huomaavat hänet. Opiskeluista olisi hänen mukaansa hyötyä myös hyvien työpaikkojen saamisessa. Mutta Henry Parlandin opinnot eivät sujuneet kaksisesti ja hän eli häilyvää taiteilijaelämää runoilija Gunnar Björlingin ympärille ryhmittyneessä taiteilijapiirissä. Perheen saatua tietää hänen elintavoistaan ja veloistaan hänet lähetettiin setänsä luokse Liettuaan. Siellä hän sairastui tulirokkoon ja kuoli kaksikymmentäkaksivuotiaana.

Teksti: Alexandra Berg
Käännös: Eero Julkunen
Kuvat: Svenska litteratursällskapet

Lähteet:
Ara, Agneta: "Henry Parland" i Författare om författare. 24 finlsndssvenska diktarporträtt. Borgå 1980
Warburton, Thomas: Åttio år finlandssvensk litteratur. Jakobstad 1984
http://sv.wikipedia.org/wiki/Henry_Parland (29.6.2006)

Suomeksi käännetyt teokset:
1967 Hamlet sanoi sen kauniimmin. Kootut runot. Suom. Brita Polttila. toim. Oscar Parland. (alkup. Hamlet sade det vackrare. Samlade dikter)
1996 Rikki (velox-paperille vedostamisesta). Suom. ja jälkisanat Hannu Nieminen. (alkup. teos Sönder. Om framkallning av veloxpapper on julkaistu Oscar Parlandin toimittamassa valikoimassa Henry Parland: Den stora Dagenefter. Samlad prosa I.)